Maanantai 17.08.2009

Ja lisää mediamaailman mylleryksestä ja kuinka sitä tulisi tulkita.

Tämänkertainen luentopäiväkirja sisältää lähinnä esimerkkejä omista mediatottumuksista, jotka ovat siis sidoksissa kyseiseen luentoon.

Mielenkiintoista oli nähdä sata vuotta vanha lehti vierellään nykypäivän sanomalehti. Helsingfors Tidning(?) oli pelkästään täynnä tekstiä ilman ainuttakaan kuvaa. Nykyajan lehti taas sisälsi paljon kuvia ja grafiikkaa yleensäkin. Jostain syystä aloin rinnastaan lehteä ja televisiota toisiinsa ja mieleeni tulivat MTV:n (musiikkikanavan siis) musiikkivideot ja niistä käyty keskustelu aikoinaan. Oltiin (ollaan) sitä mieltä että nopetempoinen musiikki tekee nuorista levottomia. Samaa ajattelin siitä, kuinka lehtiä nykyään lähinnä selaillaan. Mikä on ihan ymmärrettävää, sillä tässä informaatioähkyssä jossa mekin uimme, joka kalaa ei voi jäädä tutkimaan. On vain otettava oleelliset asiat ja muodostettava käsitys maailmanmenosta niiden kautta.

Sosiaalinen lukutaito ja lifestreaming ovat mielenkiintoisia ja minusta oli hauska etsiä esimerkkejä, missä niitä tarvitsen tai missä olen nähnyt niitä käytettävän.

Se video ihmisistä, jotka muokkasivat mm. kansikuvia oli viihdyttävää katseltavaa. Teen sitä itsekin varsin tietoisesti joihinkin asiakastöihin ja olen erittäin tietoinen siitä, että "näkyväksi" tuleminen on enemmänkin kuin huono juttu. Jos lukija pääsee näkemään "kulissin" taakse, taika laukeaa ja kuva menettää merkityksen joka sille on luotu.































(lähde: http://photoshopdisasters.blogspot.com)
Ylläoleva kuva on vielä hyvin tehty ja on suhteellisen vaikea sanoa onko kuva alkuperäinen vai ei näkemättä originaalia. Mutta on myös tapauksia, jossa jotain on päässyt unohtumaan:

































(lähde: http://photoshopdisasters.blogspot.com)

Muutenkin, jos ihmisiä kiinnostaa käydä harjoittamassa kriittistä kuvanlukua, niin Photoshopdisasters on juuri oikea paikka. Se on myös hauskaa.

Sosiaalinen lukutaito ja yhteisöt
Käytän Facebookia. Olen tutustunut myös Second Life-yhteisöön, jossa vietin jossain vaiheessa hahmoni kanssa aikaa. Nykyään tämä on tosin jäänyt taka-alalle. Lukutaito on hyvä, koska se mahdollistaa ihmisten yhteenkuuluvaisuuden. Tehdään yhdessä, me kaikki tiedämme mistä mm. addresseissa on kyse ja miten niitä pääsee allekirjoittamaan internetissä. Mutta toisaalta pelkkä varsinainen lukutaito ei riitä, jos on ryhmä joka on kehittänyt aivan omanlaisensa lukutaidon. Se ottaa sisäänsä ihmiset jotka osaavat sitä lukea, mutta sulkee pois ne, jotka eivät sitä pysty tulkitsemaan. Erittäin hyvä esimerkki on reaaliaikaiset nettiroolipelit (eli MMORPG = Massively Multiplayer Online Role Playing Game), jotka rakentavat sisälleen aivan omanlaisensa yhteisön, jota ei pääse tarkastelemaan olematta itse osa yhteisöä (kuten foorumeita taas pääsee kirjautumatta). Olen pelannut itse vuoden päivät World of Warcraft-nimistä nettiroolipeliä ja muistan, kuinka yhteisöön sisälle pääseminen otti aikansa. Pääosin ihmiset siellä kommunikoivat kirjoittaen, mutta mahdollista on myös mikrofonin käyttö. Varsinainen haaste tuleekin kirjoitetun tekstin lukemisesta, jonka kanssa itselläni oli ongelmia pitkään (ja vieläkään en tiedä ihan kaikkia).















(klikkaa kuvaa saadaksesi sen isommaksi)

Jotkut tekstit ovat kuin koodikieltä (tai no, nehän melkein ovatkin). Lyhennyksiä käytetään erittäin paljon ja niistä tulee olla tietoisia, jotta yhteinen pelikokemus säilyy. Pelaajat ovat siis luoneet oman kielen ja samalla oman yhteisönsä.

Luennolla oli myös puhetta siitä, että digitaalisuus mahdollistaa tavallisenkin ihmisen asiantuntijana olon. Mielestäni loistava esimerkki näistä on tutoriaalit, joita netti on pullollaan eri asioista. Olen nähnyt teini-ikäisten tekevän mm. piirustustutoriaaleja ja jakavan tietouttaan eteenpäin asiasta kiinnostuneille. Tietenkin, kaikki on ilmaista. Ja sekö jos mikä on loistavaa. Jopa ainakin meidän koulussa annetaan linkkejä erilaisiin ihmisten tekemiin tutoriaaleihin, josta voi käydä lisää opiskelemassa. Varmasti käytäntö tulee yleistymään monessa paikassa ihan tavaksi asti.